n. 1920-
Huonekalusuunnitteluun vaikutti asumistavan muutos. Asunnot pienenivät ja
painopiste siirtyi omistusasunnoista vuokrahuoneistoihin. Yhteiskunnallinen
tasa-arvoajattelu heijastui rakentamiseen: pyrkimyksenä oli samanlaisia asuntoja
ja samanlaisia kulutustavaroita kaikille. Yhteisistä kalustoista luovuttiin ja
tuolit ja pöydät suunniteltiin irrallisiksi, jokaisen asiakkaan maun mukaan
yhdisteltäviksi yksiköiksi. Merkittävää vaikutusta huonekalusuunnitteluun oli
myös puristetun vanerin kehittämisellä.
Hollannissa I maailmansodan jälkeen syntyi vuonna 1917 taiteiden välinen
Stijl-ryhmä. Ryhmä korosti pysty- ja vaakasuorien linjojen merkitystä
sommittelussa, noudatti geometrisia muotoja ja korosti perusvärien käyttöä
kolmen neutraalin värin, mustan, valkean ja harmaan rinnalla. Ryhmä vaikutti
ratkaisevasti Bauhausin ja Le Corbusierin tyyliin. Gerrit Rietveldin
suunnittelemaan nojatuolia nimeltään "Punainen ja sininen" valmistetaan yhä.
Lisätietoja Bauhaussuuntauksesta, valitettavasti ilman kuvia huonekaluista
http://www.bauhaus.de/english
Suomalaiset huonekalut noudattivat kolmea päälinjaa: tehtiin putkihuonekaluja,
puisia suorakulmaisia tehdasvalmisteisia ja Alvar Aallon taivutetusta vanerista
tehtyjä kalusteita. Merkittävä asema huonekalutuotannolle oli Stockmannin omistamalla
Keravan Puusepäntehtaalla, jolle kalusteita suunnitteli Werner West.
Teräsputkihuonekaluja valmisti Helsingin Uusi Rautasänkytehdas.
Alvar Aalto aloitti tutkimukset puun materiaaliominaisuuksista vuonna 1928 ja
niitä toteutettiin Paimion parantolassa, joka oli Aallon ensimmäinen kokonaisvaltainen
suunnitelma. Paimio-tuolista tulikin klassikko niin kuin monista muistakin meille
tutuista Aallon huonekaluista. Aallon huonekaluja valmistaa nykyään Artek, mutta
halpoja jäljitelmiä on maailmalla paljon. Lisätietoja Artekista
http://www.artek.fi
Lisätietoja Alvar Aallosta
http://www.alvar-aalto.fi
Toinen maailman sota katkaisi muotoilun lupaavan kehityksen, mutta toisaalta
sen aiheuttama materiaalipula johti mielenkiintoisiin kokeiluihin ja materiaalien
etsimiseen. Euroopasta paenneet suunnittelijat perustivat Hans Knollin johdolla
vuonna 1938 New Yorkiin taideteollisen myymälän. Yritys otti nimekseen Knoll
International Ltd ja siitä tuli merkittävä uutuuskalusteiden valmistaja-markkinoija.
Yritys on valmistanut mm. Bertoian verkkorakenteiset tuolit ja Eero Saarisen
tulppaanituolit. Nykypäivän kalustesuunnitteluun voi tutustua
http://www.walterknoll.de/english
Sodanjälkeen huonekaluteollisuuden edelläkävijämaaksi nousi Tanska, jossa
uuden linjan suunnittelijoita olivat Borje Mogersen, Morgens Koch ja Arne Jacobsen.
Lisätietoja tanskalaisesta huonekalusuunnittelusta
http://www.dmk.dk
Merkittävä uutuus lastulevy kehitettiin Saksassa. Suunnittelu tähtäsi kalusteisiin,
jotka tehdään mahdollisimman harvoista osista ja joiden koottavuus ja pinottavuus
ovat hyvät. Ensimmäisen yhdestä kappaleesta tehdyn tuolin kehitti tanskalainen Verner
Panton. 60-luvulla suunnittelun painopiste siirtyi Italiaan, missä Milanon
kansainvälisillä messuilla esiteltiin muovi- ja lasikuituhuonekalut.
Suomessa suunniteltiin lasikuituhuonekaluja, joista syntyi maailmanlaajuisia
klassikoita. Eero Aarnion Pallotuoli on vuodelta 1965 ja Pastillituoli 1968.
Yrjö Kukkapuron Casinotuoli on vuodelta 1961 ja Karusellituoli vuodelta 1965.
Suomalaisia klassikoita myy käytettynä
http://www.tomorrowsantique.com
ja uutena http://www.aerodesignfurniture.fi