n. 1920-

Huonekalusuunnitteluun vaikutti asumistavan muutos. Asunnot pienenivät ja painopiste siirtyi omistusasunnoista vuokrahuoneistoihin. Yhteiskunnallinen tasa-arvoajattelu heijastui rakentamiseen: pyrkimyksenä oli samanlaisia asuntoja ja samanlaisia kulutustavaroita kaikille. Yhteisistä kalustoista luovuttiin ja tuolit ja pöydät suunniteltiin irrallisiksi, jokaisen asiakkaan maun mukaan yhdisteltäviksi yksiköiksi. Merkittävää vaikutusta huonekalusuunnitteluun oli myös puristetun vanerin kehittämisellä.

Hollannissa I maailmansodan jälkeen syntyi vuonna 1917 taiteiden välinen Stijl-ryhmä. Ryhmä korosti pysty- ja vaakasuorien linjojen merkitystä sommittelussa, noudatti geometrisia muotoja ja korosti perusvärien käyttöä kolmen neutraalin värin, mustan, valkean ja harmaan rinnalla. Ryhmä vaikutti ratkaisevasti Bauhausin ja Le Corbusierin tyyliin. Gerrit Rietveldin suunnittelemaan nojatuolia nimeltään "Punainen ja sininen" valmistetaan yhä. Lisätietoja Bauhaussuuntauksesta, valitettavasti ilman kuvia huonekaluista http://www.bauhaus.de/english

Suomalaiset huonekalut noudattivat kolmea päälinjaa: tehtiin putkihuonekaluja, puisia suorakulmaisia tehdasvalmisteisia ja Alvar Aallon taivutetusta vanerista tehtyjä kalusteita. Merkittävä asema huonekalutuotannolle oli Stockmannin omistamalla Keravan Puusepäntehtaalla, jolle kalusteita suunnitteli Werner West. Teräsputkihuonekaluja valmisti Helsingin Uusi Rautasänkytehdas.

Alvar Aalto aloitti tutkimukset puun materiaaliominaisuuksista vuonna 1928 ja niitä toteutettiin Paimion parantolassa, joka oli Aallon ensimmäinen kokonaisvaltainen suunnitelma. Paimio-tuolista tulikin klassikko niin kuin monista muistakin meille tutuista Aallon huonekaluista. Aallon huonekaluja valmistaa nykyään Artek, mutta halpoja jäljitelmiä on maailmalla paljon. Lisätietoja Artekista http://www.artek.fi Lisätietoja Alvar Aallosta http://www.alvar-aalto.fi

Toinen maailman sota katkaisi muotoilun lupaavan kehityksen, mutta toisaalta sen aiheuttama materiaalipula johti mielenkiintoisiin kokeiluihin ja materiaalien etsimiseen. Euroopasta paenneet suunnittelijat perustivat Hans Knollin johdolla vuonna 1938 New Yorkiin taideteollisen myymälän. Yritys otti nimekseen Knoll International Ltd ja siitä tuli merkittävä uutuuskalusteiden valmistaja-markkinoija. Yritys on valmistanut mm. Bertoian verkkorakenteiset tuolit ja Eero Saarisen tulppaanituolit. Nykypäivän kalustesuunnitteluun voi tutustua http://www.walterknoll.de/english

Sodanjälkeen huonekaluteollisuuden edelläkävijämaaksi nousi Tanska, jossa uuden linjan suunnittelijoita olivat Borje Mogersen, Morgens Koch ja Arne Jacobsen. Lisätietoja tanskalaisesta huonekalusuunnittelusta http://www.dmk.dk Merkittävä uutuus lastulevy kehitettiin Saksassa. Suunnittelu tähtäsi kalusteisiin, jotka tehdään mahdollisimman harvoista osista ja joiden koottavuus ja pinottavuus ovat hyvät. Ensimmäisen yhdestä kappaleesta tehdyn tuolin kehitti tanskalainen Verner Panton. 60-luvulla suunnittelun painopiste siirtyi Italiaan, missä Milanon kansainvälisillä messuilla esiteltiin muovi- ja lasikuituhuonekalut.

Suomessa suunniteltiin lasikuituhuonekaluja, joista syntyi maailmanlaajuisia klassikoita. Eero Aarnion Pallotuoli on vuodelta 1965 ja Pastillituoli 1968. Yrjö Kukkapuron Casinotuoli on vuodelta 1961 ja Karusellituoli vuodelta 1965. Suomalaisia klassikoita myy käytettynä http://www.tomorrowsantique.com ja uutena http://www.aerodesignfurniture.fi