n. 1890-1915

Suomessa 1900-1920

Jugend kehittyi 1800-luvun lopulla useissa eri Euroopan maissa. Sen päämääränä oli taiteen ja luovuuden vapauttaminen jäljittelystä ja hengettömästä massatuotannosta. Tyyli perustui hyvään käsityöhön, aitoihin luonnonmateriaaleihin sekä pelkistämiseen. Jugendin ornamentteja olivat luonnosta otetut kasvi- ja eläinaiheet. Niihin pohjautui tyylin tunnuskuviokin, kauniisti kaartuva joutsenkaulaviiva.

Jugend sai meillä vahvasti kansalliset ominaispiirteensä, mistä myös johtuu tyylin viehätys. Suomessa jugend oli ensimmäinen omintakeinen designtyyli, linjakkaan suomalaisen muotoilun alku. Suomessa vallitsi sortokausi ja suomenmieliset pyrkivät kaikin tavoin vahvistamaan kansallista identiteettiään. Tukeva perusta sille oli kansan kulttuurimme: kalevalainen Karjala runo- ja käsityöperinteineen sekä suomalaiset ryijyt.

Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn näyttelypaviljongin suunnitteli arkkitehtikolmikko Lindgren-Gesellius-Saarinen. Niin sanotun Iris-huoneen sisustuksen oli suunnitellut Akseli Gallen-Kallela. Sisustus edusti jugendin kokonaisvaltaista ajattelua. Siellä oli mukana myös Gallen-Kallelan Liekki-ryijy sekä hänen huonekalujaan, joiden päällinen oli taiteilijan itsensä suunnittelema ja kudottu Suomen Käsityön Ystävissä.

Huonekalut oli valmistettu Louis Sparren Porvooseen perustama Iris-tehdas. Suomen tekstiilit palkittiin kullalla ja huonekalut hopealla. Tästä huoneesta lähti se suomalainen jugend, jolle ominaisia ovat jykevät geometriset muodot ja kansallinen ornamentiikka: oravat, karhut, männynkävyt, kuusenhavut, suomalainen fauna ja flora. Lisätietoja Eliel Saarisesta http://www.eliel-saarinen.com ja Akseli Gallen-Kallelasta http://www.gallen-kallela.fi

Suomalainen jugend säilyi huonekalunvalmistuksessamme 30-luvulle. Huonekalutehtaiden, esimerkiksi Muuramen, mallistoihin vakiintuivat pelkistetyt, mutta selvästi jugendtyyliset kalustotyypit. Muuramen kuvasto vuodelta 1919 on saatavilla kirjastoista. Nykypäivän Muurame ei enää valmista vanhoja huonekalumallejaan, vaan on keskittynyt kirjahyllymoduleihin.

Samoin Billnäsin konttorihuonekalut ovat jugendhenkisiä. Huonekalut valmistettiin tammesta ja petsattiin hieman puunväriä tummemmaksi. Kirjastoissa on saatavilla Billnäsin kuvasto vuodelta 1923. Billnäs-tyylisiä huonekaluja valmistaa nykyään Boknäs tuotesarjalla, jonka nimi on Björknäs. Lisätietoja: http://www.boknas.fi

Jugendille tyypillisiä olivat tummat värit. Puun oma väri joko jätettiin näkyviin tai petsattiin tummanruskeaksi, joskus mustaksi. Pinta on himmeä, ei kiiltäväksi lakattu. Keski-Euroopassa käytettiin paljon tammea, joka usein jätettiin petsaamatta ja vain lakattiin himmeäksi. Meillä käytettiin kotimaisia puulajeja.

Jugendin ja funktionalismin siirtymävaiheessa syntyi Pariisissa Art Deco-suuntaus, joka omaksui jugendia siromman ja kevyemmän linjan ja käytti koristeena kiinalaisia ja japanilaisia lakkamaalauksia ja koristeaiheita.