n.1775-1830
I vaihe Ludvig XVI:n tyyli n. 1775-1795
II vaihe Direktoriotyyli n. 1795-1805
III vaihe Empire n. 1805-1830

Ruotsi-Suomessa
Kustavilaisuus n. 1775-1810. Kustavilaisuus jäi vallitsevaksi pitkälle 1800-luvulle.
Kaarle Juhanan tyyli n. 1810-1830

Pompeijin löytyminen sekä kaivauksien aloittaminen elvytti 1700-luvun puolessa välissä antiikin ihailun. Italiasta ja Kreikasta saadut herätteet johtivat Ranskassa uusklassismiin, jota myöhemmin nimitettiin Ludvig XVI:n tyyliksi.

Ruotsi-Suomessa tyyli sai nimensä Kustaa III:n mukaan. Kustaa ihaili suuresti kaikkea ranskalaista ja sisustutti Tukholman linnan ranskalaiseen tapaan antiikkia mukaillen. Kustavilaisessa uusklassisismissa voi erottaa sekä ranskalaisen että englantilaisen tyylisuunnan vaikutusta.

Tyylin harmoniset mittasuhteet ja valikoiden toteutettu antiikin ornamentiikka sopivat hyvin kotimaisille puuladuille ja luontuivat myös kansan puuseppien toteutettaviksi. Vasta kustavilaisuus syrjäytti renessanssin kansanhuonekaluista ja jäi vaikuttamaan pitkälle 1800-luvulle.

Kustavilaisissa tuoleissa jalat olivat suorat, alaspäin kapenevat ja niissä oli pystyuurteita antiikin pylväiden tapaan. Jalkojen yläpäässä oli antiikin pylvään päätä muistuttava neliö, johon oli veistetty kukka-aihe. Yleinen kustavilaiskaluste oli kaunis pinnatuoli, jonka kansanomainen valmistus jatkui meillä pitkään. Huonekalut valmistettiin kotimaisista puulajeista ja maalattiin helmenharmaaksi tai jollakin muulla pastellisävyllä. Punaruskealla värillä jäljiteltiin ulkomailla suosittua mahonkia.

Empire eli keisarintyyli sai nimensä Napoleonista. Empiressä huipentui roomalaisen antiikin ja Egyptin muinaisuuden ihailu. Kiven ja metallin jäljittelyn vaikutuksesta huonekalut muuttuivat raskaiksi ja epämukaviksi. Antiikkia jäljiteltiin käyttökelpoisuuden kustannuksella. Siivekkäät voitonjumalattaret, sotaisat kotkat ja voittajan laakeriseppele olivat suosittuja koristeaiheita, samoin Apollon lyyra, runsaudensarvet ja kolmijalka. Huonekalujen kantaviin osiin sijoitettiin sfinksejä, leijonia, joutsenia ja aarniokotkia. Huonekalut valmistettiin mahongista ja kiillotettiin loistaviksi. Koristeluun käytettiin runsaita pronssilyöttejä.

Mahonki-empiren rinnalle Ruotsissa kehittyi kustavilaisuuden jatkoksi vaatimattomampi, kodikas empiren suunta, josta tuli suosittu myös Suomessa. Kalusteet maalattiin valkoisiksi. Pronssilyöttejä jäljiteltiin veistäen tai massasta muotoillen ja ne kullattiin. Valkoinen ja kulta kuuluvat siis vasta tähän Kaarle Juhanan ajan empireen, ei rokokoohon tai kustavilaisuuteen. Samaan aikaan opittiin taitavasti tekemään marmoria jäljittelevää marmorointimaalausta sekä puuta jäljittelevää ootrausta.

Kaarle Juhanan empiren yleisin tuolityyppi oli pinnatuoli, jonka selustassa pienat saatettiin ryhmitellä vain hartialaudan yläosaan, tai ne olivat leveämmistä säleistä kuin kustavilaisena aikana.