n. 1720-1730

Ruotsi-Suomessa n. 1720-1770. Meillä varhaisrokokoo jäi vallitsevaksi koko vapaudenajaksi.

Tyylikausien vaihtuminen tapahtuu yleensä huomaamattomasti ja niinpä barokkikin vähitellen muotoutui rokokooksi. Rokokoo syntyi Ranskassa ja sai nimensä simpukkaa muistuttavan rocaille-kuvion mukaan. Tyylille tunnusomaista olivat kaarevat muodot.

Suuren pohjansodan ja isonvihan jälkeisessä Suomessa alkoi hidas jälleenrakentaminen. Hävitetyt kodit kunnostettiin ja varsinkin Englannista maahantuotiin paljon huonekaluja. Kuningatar Annan tyylisistä huonekaluista tuli yleisiä Suomessa. Tunnusomaista näissä tuoleissa on Claw and Ball -jalka, jossa linnun kynnet pitelevät palloa. Joskus jalat päättyivät kavioon, nuijamaiseen paksunnokseen tai leijonankäpälään. Jalkojen tukena oli H-ristikko. Tuoleista tuli mukavampia istua, kun istuinosa madaltui ja pehmustettiin sekä selkänoja kaartui selänmukaiseen lievään s-notkoon. Uutta olivat pienet kääntölevyllä varustetut peli- ja teepöydät, kirja- ja vitriinikaapit sekä kirjoituspöydät.

Englantilaisia pyökistä ja pähkinäpuusta tehtyjä tuoleja jäljiteltiin Ruotsi-Suomessa veistämällä tuolit kotimaisista puulajeista, koivusta ja männystä, ja petsaamalla ne ruskehtaviksi jalopuuta jäljitellen. Väriasteikko oli keski- tai vaaleanruskea. Vaaleaa puuta jäljiteltiin myös kellertävällä, okransävyisellä maalilla. Valkoinen ja kulta ovat jääneet sitkeästi varhaisrokokootuoleihin myös niiden uustuotannossa. Nämä värit ovat kuitenkin vääriä ja peräisin Empire-tyylistä. Tyylin kaarevat linjat vaativat toteutuksessaan taidokkuutta, joka ei kansanpuusepältä luontunut, joten tyylistä usein käytetty nimitys talonpoikasrokokoo on väärä.